VESAJÄRVEN HISTORIAA

Muinaistutkijat ovat todenneet, että noin 6000-7000 vuotta sitten kylän järvien rannoilla on ollut asutusta, mutta välillä ennen varsinaisen kylän syntyä Vesajärvi on ollut asumatonta seutua. Vielä 1500-luvun puolivälissä Vesajärven ainoat asukkaat olivat Juho Heikinpojan ja Antti Muotiaisen perheet, jotka uudisasukkaina ryhtyivät asumaan rakennettuja eräpirttejä. Kuitenkin jo 1560-luvulla viisi taloa maksoi vakinaista veroa. Nämä kylän kantatiloina tunnetut talot olivat Muotia, Niura, Hirvo, Antila sekä Osara.

1700- ja 1800-luvuilla kylä laajeni jättiläismäiseksi, mutta koskaan Vesajärvellä ei kuitenkaan ole ollut yhtenäistä ryhmäkylää, vaan talot sijaitsivat silloin kuten nytkin hajallaan Vesajärven, Hirvonjärven, Alhonjärven ja Ihananjärven ympäristössä.

Yrjö Koskinen piti 1850-luvulla Kaipion ja Vesajärven asukkaita pitäjän huonoimpina luvuntaitajina, mutta tuo asia korjaantui , kun Vesajärven koulu aloitti toimintansa 1893.

Viime vuosisadan alkupuolelta 1950-luvulle saakka kauppatoiminta Vesajärvellä on ollut runsasta. Majamaassa kaupankäyntiä harjoitti Martti Majamaa ja hänen jälkeensä Ansu Majamaa. Alma ja Juho Saukko pitivät myös kauppaa. Heidän liikepaikkanaan oli Jättömäen torppa, joka sijaitsi aivan Saukon pihapiirissä. Taavetti Kivisillan luovuttua Saukon torppariudesta Alma ja Juho muuttivat Kivisillan taloon ja jatkoivat kaupankäyntiään siellä. Parhaiten kauppa muistetaankin Kivisillan kauppana. 1950- ja 1960-luvuilla kaupankäyntiä harjoittivat Emilia ja Sulo Koivumäki omistamassaan Salmenharjun kaupassa ja kylän laitamilla sijaitsi myös Kaipion ja Vesajärven Osuuskauppa.

Sarkiolan kauppa oli vuosikymmenten ajan kylän toiminnan keskus. Elvi Sarkiola piti aluksi kauppaa koulua vastapäätä. 1950-luvulla Kyllikki ja Veikko Joenperä perustivat nykyisen liikehuoneiston, jossa pitivät kauppaa 1990-luvulle asti. Kyllikin ja Veikon jälkeen kauppaa piti heidän poikansa Seppo Joenperä. Liikehuoneistossa toimi myös posti hoitajanaan Veikko Joenperä. Myös Hämeenkyrön Säästöpankilla oli sivukonttori samoissa tiloissa.

Kauppojen asiakirjoja on säilynyt tallessa aina vuodelta 1917 saakka ja niistä huomaa, että vahvin myyntiartikkeli on ollut nuuska. Sitä on myyty vuosittain noin 60 kiloa. Sen sijaan ylellisyystarvikkeet, kuten sekahedelmät ovat olleet harvinaisuuksia, niitä on tilattu myyntiin noin 12 kiloa. Kankaita on ollut tarjolla suuret valikoimat - flanellia, sarsia, serttinkiä, molskia ja jopa satiinia.

Vesajärvellä ovat toimineet myös useat myllyt. Viimeisimpänä näistä sähkön tultua kylään 1950-luvun alussa Elli ja Onni Mäkisen kylän keskustaan perustama mylly.

Kaipion ja Vesajärven Osuusmeijeri perustettiin 1926 vesajärveläisten ja naapurikyläläisten yhteistyönä. Meijeri sijaitsi Pyöräniemen kylässä ja sen johtokuntaan kuuluivat mm. Kaipion koulun silloinen opettaja Rajala sekä Iivari Tervajärvi, Taave Iso-Muotia ja Iisakki Saukko. Meijerin toiminta loppui 1950-luvun alkupuolella.

Osara, yksi Vesajärven kantatiloista. Kuva 1920-luvulta.

PALUU